Lasia voidaan viimeiställä ja koristella muutamalla eri tavalla. Hiekkapuhaltamalla saadaan aikaan järeämpää jälkeä ja siihen saadaan varioita hienosta karkeaan, riippuen siitä millaisia karkeuksia hiekkapuhalluksessa käytetään. Kuvion voi vahventaa käyttämällä ihan samoja maaleja, joita hautakiveenkin käytetään sekä tietenkin kultaamalla. Kultaa/lehtikultaa voidaan myös sulattaa lasiin kiinni, koska kullalla on sama lämpölaajenemiskerroin. Hopea ja kupari toimivat myös lasin kanssa ja ohuesta levystä voi tehdä vaikka tähtiä lasin sisään leijumaan.
Timanttiteräisellä kaivertimalla saadaan hienompaa ja herkempää kuviota, mutta ulkokäytössä olevissa laseissa se on ehkä liian heikkoa jälkeä, koska kun lasi kostuu esim. sateen aikaan, jälki häviää aika lailla näkymättömiin.
On olemassa lasimaaleja, jotka voidaan sulattaa lasiin, mutta tämä vaatii yhden ylimääräisen polton. Jonkin verran voidaan erivärisiä laseja sulattaa keskenään, mutta kaikki variaatiot vaativat koepolton, jotta voidaan päästä varmuuteen siitä onko lasit yhteensopivia.
Lasiin pystyy, ihan niin kuin kiveenkin lisäämään pronssisia koristeita. Tämä tapahtuu samalla tapaa tapittamalla tai liimaamalla kiviliimalla/pakkasen kestävällä silikonilla. Jos haluaa kestävämmän kiinnityksen tapittamalla, pitää muistaa, että lasista näkyy läpi. Kiinnitysalue voidaan hiekkapuhaltaa, jolloin kohta saadaan häivytettyä, mutta kostealla ilmalla tapit siis näkyvät.
Kaiken kaikkiaan lasia saadaan viimeisteltyä perusmallista hyvinkin yksilölliseksi muistomerkiksi koristelun avulla.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasin valmistus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lasin valmistus. Näytä kaikki tekstit
maanantai 1. helmikuuta 2010
maanantai 25. tammikuuta 2010
Lasi vs Kivi
Kivi ja lasi ovat molemmat materiaaleja jotka hurmaavat monimuotoisuudellaan. On uskomatonta, että luonto on muovannut niin upeita yksityiskohtia, värejä ja muotoja tähän maapallon perusraaka-aineeseen. Eri tekniikoilla käsiteltyinä, nämä piirteet vain korostuvat entisestään. Kiveä voi esim. lohkoa, kiilottaa, polttaa, hioa, hiekkapuhaltaa, kaivertaa ja tehdä pintaan kuvioita erilaisilla hakuilla. Kivi on jykevä ja komea, etten sanoisi hyvin äijämäinen materiaali. Se mielletään ikuiseksi materiaaliksi, mitä se onkin, mutta vaatii toki ajoittaista huoltoa - sammaleen poistoa ym.
Niin upea materiaali kuin kivi onkin, lasilla on joitakin ylivertaisia ominaisuuksia siihen verrattuna. Ensimmäisenä ja yhtenä tärkeimpänä on lasin läpinäkyvyys tai läpikuultavuus lasista riippuen. Tämä antaa mahdollisuuden leikitellä lasityön useammalla pinnalla ( esim. kuva takana,teksti edessä) näin pienempäänkin tilaan saadaan enemmän asiaa ja silti työ on ilmavan tuntuinen. Läpinäkyvyys ja lasin paksuus tuovat siihen tehdyt koristeet ja reliefit esiin kolmiulotteisena. Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että vaikka reliefiä katsoo takaapäin ns "väärältä" puolelta, aivot kääntävät sen oikean näköiseksi kuvaksi. Teksti on tietenkin toinen asia, sekin kun näkyy peilikuvana takaapäin.
Valo on toinen yhtätärkeä tekijä lasissa. Luonnonvalo ja kynttilät saavat lasityöt loistamaan ja erottumaan aivan toisella tavalla kuin pelkästään kiven käyttö. Enkä tarkoita nyt pelkästään hautamuistomerkeissä, vaan myös kaikissa muissa käyttötarkoituksissa.
Valmistustekniikat antavat valmiuden muovata lasista sellaisia muotoja, joita kivestä on paljon hankalampi saada esiin. Lasia voidaan valaa muottiin, jolloin saadaan aikaan patsaita, kulhoja, palloja, ympyröitä, sydämiä jne. vain mielikuvitus ja taidot ovat rajana. Ja ennen kaikkea, lasia pystytään valmistamaan sarjatyönä, kun taas kivituotteet ovat- ainakin erikoisimmat muodot- yksittäistöitä.
Jos kivi on jylhä ja komea - äijä, niin lasi on herkkä, koskettava ja sielukas - naisellisempi. Mutta se ei silti meinaa, etteikö siihen saa tehtyä ronskimpaa ilmettä jos tarve vaatii. Lasista vaan voi saada herkemmän ensivaikutelman.
Mutta juuri yhdessä nuo kaksi, kenties toistensa vastakohdatkin, luovat kauniin ja harmoonisen kokonaisuuden. Tukien toistaan, luoden kontrasteja - liittävät yhteen kaksi maailmaa, jotka kertovat yhden tarinan.
Niin upea materiaali kuin kivi onkin, lasilla on joitakin ylivertaisia ominaisuuksia siihen verrattuna. Ensimmäisenä ja yhtenä tärkeimpänä on lasin läpinäkyvyys tai läpikuultavuus lasista riippuen. Tämä antaa mahdollisuuden leikitellä lasityön useammalla pinnalla ( esim. kuva takana,teksti edessä) näin pienempäänkin tilaan saadaan enemmän asiaa ja silti työ on ilmavan tuntuinen. Läpinäkyvyys ja lasin paksuus tuovat siihen tehdyt koristeet ja reliefit esiin kolmiulotteisena. Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että vaikka reliefiä katsoo takaapäin ns "väärältä" puolelta, aivot kääntävät sen oikean näköiseksi kuvaksi. Teksti on tietenkin toinen asia, sekin kun näkyy peilikuvana takaapäin.
Valo on toinen yhtätärkeä tekijä lasissa. Luonnonvalo ja kynttilät saavat lasityöt loistamaan ja erottumaan aivan toisella tavalla kuin pelkästään kiven käyttö. Enkä tarkoita nyt pelkästään hautamuistomerkeissä, vaan myös kaikissa muissa käyttötarkoituksissa.
Valmistustekniikat antavat valmiuden muovata lasista sellaisia muotoja, joita kivestä on paljon hankalampi saada esiin. Lasia voidaan valaa muottiin, jolloin saadaan aikaan patsaita, kulhoja, palloja, ympyröitä, sydämiä jne. vain mielikuvitus ja taidot ovat rajana. Ja ennen kaikkea, lasia pystytään valmistamaan sarjatyönä, kun taas kivituotteet ovat- ainakin erikoisimmat muodot- yksittäistöitä.
Jos kivi on jylhä ja komea - äijä, niin lasi on herkkä, koskettava ja sielukas - naisellisempi. Mutta se ei silti meinaa, etteikö siihen saa tehtyä ronskimpaa ilmettä jos tarve vaatii. Lasista vaan voi saada herkemmän ensivaikutelman.
Mutta juuri yhdessä nuo kaksi, kenties toistensa vastakohdatkin, luovat kauniin ja harmoonisen kokonaisuuden. Tukien toistaan, luoden kontrasteja - liittävät yhteen kaksi maailmaa, jotka kertovat yhden tarinan.
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
Lasireliefien valmistus
Lasireliefien valmistus on monivaiheinen projekti. Ensin valmistetaan malline, joka on kuva halutusta aiheesta. Malline tehdään usein savesta, vahasta tai kipsistä - riippuen yksityiskohdista, muodosta ja lasivalun tekniikasta.
Mallinnus
Kipsimalline sopii silloin kun muoto on päästävä. Peruslasityöni ovat valmistettu kipsistä, koska mallinetta saa tällä tavoin monistettua helposti. Tämä nopeuttaa lasimuotin valmistusta ja tuotteen hinta pysyy kohtuullisena. Päästävät muotit mahdollistavat myös sen, että lasimuotti pohjaa voi joissakin tapauksessa käyttää uudestaan poltossa. Kipsimallineesta muotiksi saattaminen vaatii yleensä useamman kipsivalun, jotta saadaan aikaan tarvittava muoto - jos haluaa lasiin ulostyöntyvän reliefin, muotin pitää olla negatiivikuvana - ja jos haluaa lasiin sisääntyöntyvän reliefin, muotin pitää olla positiivikuvana. Itse käytän useimmiten positiivimuotoa, koska pidän siitä, että kuva on lasin vapaapinnalta katsottuna, ikäänkuin upotettuna lasiin.
Savesta saadaan aikaan loivia, ei päästäviä muotoja, koska saven saa irrotettua muotista helposti. Tällä tavalla tuotetut lasityöt ovat yleensä uniikkeja, koska mallineesta on hankala (ei kuitenkaan mahdoton) valmistaa kappamuottia - josta siis saataisiin valettua uusia lasimuotteja.
Vahamalline on melkein ainoa vaihtoehto silloin kun halutaan paljon muotoja ja runsaasti yksityiskohtia. Tällä tekniikalla saadaan aikaan esim. pienoisveistoksia. Mallineen poistaminen lasimuotista on hieman hankalampaa, koska se täytyy sulattaa muotista vesihöyryn avulla.
Muotitus
Lasimuotti syntyy kipsistä,kvartsista ja kaoliinista. Sekoittamalla näitä oikeassa suhteessa, saadaan aikaan massa, joka valetaan mallineen päälle. Jos mallineessa on pitkänomaisia mallineesta ulostyöntyviä osia, niin silloin muottiin täytyy muistaa tehdä ilmareiät niihin kohti, jotta lasia menisi näihinkin kohti. Ilmareiät saadaan aikaan esim. rautalangalla, joka laitetaan mallineeseen kiinni ja poistetaan muotista kun se on valettu.
Kun poistetaan malline, puhdistetaan ja kuivataan muotti, on se valmis käyttöön. Muotin kuivatus kestää sen koosta riippuen viikosta kolmeenkin viikkoon, joten uniikkitöiden valmistuksessa tämänkin aika pitää ottaa huomioon toimitusajassa. Kosteus muotissa pilaa uunin vastuksia ja vaikka muotti on kuivatettu huolella, uunia pitää silti tuulettaa polton alkuvaiheessa huolellisesti.
Muotit voivat olla yksiosaisia, moniosaisia, avo- ja keernallisiamuotteja jne. Valittu muotitus vaikuttaa esineen ulkonäköön ja kylmätyöstön määrään. Avomuotissa lasin ns. vapaapinta on kaunis ja läpinäkyvä, eikä vaadi jälkityöstöä. Keernallisella muotilla saadaan aikaan esim. kuppimallisia muotoja - muotin alaosa on esineen ulkopuolisen osan muoto ja sisämuoto saadaan erillisellä muotinosalla.
Muotinpintaa vasten ollut lasi on hieman karkea ja jää usein hieman utuiseksi. Useampiosaisessa muotissa saumankohdat vaativat viimeistelyä, koska kipsipohjainen muotti elää polton aikana - laajenee ja kutistuu. Töitä mitoittaessa täytyykin tämä ottaa huomioon. Kaikkein varminta on valmistaa lasi ensin ja vasta sitten teettää kiveen reikä, jotta saadaan mahdollisimman istuva kokonaisuus.
Poltto
Lasin määrä ja esineen koko vaikuttavat siihen kuinka pitkä poltto on. Mitä isompi ja paksumpi työ - sitä pidempi poltto.
Muotit täytetään lasimurskalla. Käytän Iittalan kierrätyslasimurskaa, joten töiden väriskaala on tarvittaessa runsas. Värillisiä töitä valmistan tosin vain tilauksesta, koska en pidä pajallani suurta värivalikoimaa. Poltto on hyvin kontrolloitu. Alku on muotista riippuen suhteellisen hidas ja tuuletusta tapahtuu n. 300 asteeseen n. vartin välein. Siitä nousu 530 asteeseen tapahtuu nopeammin ja lämpötilaa haudutetaan 530 n. puoli tuntia. Tämän jälkeen lämpötila nostetaan huippulämpötilaan 860 astetta mahdollisimman nopeasti. Täällä lämpöä pidetään päällä lasin paksuudesta riippuen useitakin tunteja, jotta lasissa olevat ilmakuplat nousisivat mahdollisimman pintaa ja pienenisivät. Lasin ilmakuplat ovat kauniita ja niitä pitääkin jäädä työhön, mutta lasin pinnasta on tarkoitus saada mahdollisimman siisti.
Lämpötilan lasku on kaikkein tärkein vaihe haudutuksineen. Lämpötila lasissa pitää saada pysymään koko lasin pinta-alalla niin samanlämpöisenä kuin mahdollista, jotta saadaan Suomenkin sääolosuhteissa kestävä tuote. Lasiin jää jännitteitä jos se jäähdytettään liian nopeasti ja tällöin se voi hajota. Poltoajat vaihtelevat parista päivästä viikkoihin riippuen lasin koosta.
Kylmätyöstö
Lasin kylmätyöstö tarkoittaa sen poltonjälkeistä käsittelyä, sahausta, hiontaa, kiillotusta ja kaiverrusta. Lasi on kova materiaali ja sen työstöön tarvitaan samoja välineitä kuin kiveenkin. Omissa töissäni jälkityöstö tarkoittaa useimmiten reliefien sivujen hiomista ja kiillottamista, sekä koristeiden ja tekstien kaiverrusta tai hiekkapuhallusta.
Tällä tavoin syntyvät omat lasituotteeni. Jos työ on mallistossa, toimitusaika on n. 3 viikkoa, uniikin työn valmistukseen tulee varata vähintään 6 viikkoa.
Mallinnus
Kipsimalline sopii silloin kun muoto on päästävä. Peruslasityöni ovat valmistettu kipsistä, koska mallinetta saa tällä tavoin monistettua helposti. Tämä nopeuttaa lasimuotin valmistusta ja tuotteen hinta pysyy kohtuullisena. Päästävät muotit mahdollistavat myös sen, että lasimuotti pohjaa voi joissakin tapauksessa käyttää uudestaan poltossa. Kipsimallineesta muotiksi saattaminen vaatii yleensä useamman kipsivalun, jotta saadaan aikaan tarvittava muoto - jos haluaa lasiin ulostyöntyvän reliefin, muotin pitää olla negatiivikuvana - ja jos haluaa lasiin sisääntyöntyvän reliefin, muotin pitää olla positiivikuvana. Itse käytän useimmiten positiivimuotoa, koska pidän siitä, että kuva on lasin vapaapinnalta katsottuna, ikäänkuin upotettuna lasiin.
Savesta saadaan aikaan loivia, ei päästäviä muotoja, koska saven saa irrotettua muotista helposti. Tällä tavalla tuotetut lasityöt ovat yleensä uniikkeja, koska mallineesta on hankala (ei kuitenkaan mahdoton) valmistaa kappamuottia - josta siis saataisiin valettua uusia lasimuotteja.
Vahamalline on melkein ainoa vaihtoehto silloin kun halutaan paljon muotoja ja runsaasti yksityiskohtia. Tällä tekniikalla saadaan aikaan esim. pienoisveistoksia. Mallineen poistaminen lasimuotista on hieman hankalampaa, koska se täytyy sulattaa muotista vesihöyryn avulla.
Muotitus
Lasimuotti syntyy kipsistä,kvartsista ja kaoliinista. Sekoittamalla näitä oikeassa suhteessa, saadaan aikaan massa, joka valetaan mallineen päälle. Jos mallineessa on pitkänomaisia mallineesta ulostyöntyviä osia, niin silloin muottiin täytyy muistaa tehdä ilmareiät niihin kohti, jotta lasia menisi näihinkin kohti. Ilmareiät saadaan aikaan esim. rautalangalla, joka laitetaan mallineeseen kiinni ja poistetaan muotista kun se on valettu.
Kun poistetaan malline, puhdistetaan ja kuivataan muotti, on se valmis käyttöön. Muotin kuivatus kestää sen koosta riippuen viikosta kolmeenkin viikkoon, joten uniikkitöiden valmistuksessa tämänkin aika pitää ottaa huomioon toimitusajassa. Kosteus muotissa pilaa uunin vastuksia ja vaikka muotti on kuivatettu huolella, uunia pitää silti tuulettaa polton alkuvaiheessa huolellisesti.
Muotit voivat olla yksiosaisia, moniosaisia, avo- ja keernallisiamuotteja jne. Valittu muotitus vaikuttaa esineen ulkonäköön ja kylmätyöstön määrään. Avomuotissa lasin ns. vapaapinta on kaunis ja läpinäkyvä, eikä vaadi jälkityöstöä. Keernallisella muotilla saadaan aikaan esim. kuppimallisia muotoja - muotin alaosa on esineen ulkopuolisen osan muoto ja sisämuoto saadaan erillisellä muotinosalla.
Muotinpintaa vasten ollut lasi on hieman karkea ja jää usein hieman utuiseksi. Useampiosaisessa muotissa saumankohdat vaativat viimeistelyä, koska kipsipohjainen muotti elää polton aikana - laajenee ja kutistuu. Töitä mitoittaessa täytyykin tämä ottaa huomioon. Kaikkein varminta on valmistaa lasi ensin ja vasta sitten teettää kiveen reikä, jotta saadaan mahdollisimman istuva kokonaisuus.
Poltto
Lasin määrä ja esineen koko vaikuttavat siihen kuinka pitkä poltto on. Mitä isompi ja paksumpi työ - sitä pidempi poltto.
Muotit täytetään lasimurskalla. Käytän Iittalan kierrätyslasimurskaa, joten töiden väriskaala on tarvittaessa runsas. Värillisiä töitä valmistan tosin vain tilauksesta, koska en pidä pajallani suurta värivalikoimaa. Poltto on hyvin kontrolloitu. Alku on muotista riippuen suhteellisen hidas ja tuuletusta tapahtuu n. 300 asteeseen n. vartin välein. Siitä nousu 530 asteeseen tapahtuu nopeammin ja lämpötilaa haudutetaan 530 n. puoli tuntia. Tämän jälkeen lämpötila nostetaan huippulämpötilaan 860 astetta mahdollisimman nopeasti. Täällä lämpöä pidetään päällä lasin paksuudesta riippuen useitakin tunteja, jotta lasissa olevat ilmakuplat nousisivat mahdollisimman pintaa ja pienenisivät. Lasin ilmakuplat ovat kauniita ja niitä pitääkin jäädä työhön, mutta lasin pinnasta on tarkoitus saada mahdollisimman siisti.
Lämpötilan lasku on kaikkein tärkein vaihe haudutuksineen. Lämpötila lasissa pitää saada pysymään koko lasin pinta-alalla niin samanlämpöisenä kuin mahdollista, jotta saadaan Suomenkin sääolosuhteissa kestävä tuote. Lasiin jää jännitteitä jos se jäähdytettään liian nopeasti ja tällöin se voi hajota. Poltoajat vaihtelevat parista päivästä viikkoihin riippuen lasin koosta.
Kylmätyöstö
Lasin kylmätyöstö tarkoittaa sen poltonjälkeistä käsittelyä, sahausta, hiontaa, kiillotusta ja kaiverrusta. Lasi on kova materiaali ja sen työstöön tarvitaan samoja välineitä kuin kiveenkin. Omissa töissäni jälkityöstö tarkoittaa useimmiten reliefien sivujen hiomista ja kiillottamista, sekä koristeiden ja tekstien kaiverrusta tai hiekkapuhallusta.
Tällä tavoin syntyvät omat lasituotteeni. Jos työ on mallistossa, toimitusaika on n. 3 viikkoa, uniikin työn valmistukseen tulee varata vähintään 6 viikkoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)