Perimmäisenä ajatuksena blogin aloituksessa oli se, että kyllästyin odottamaan nettisivujen tekijältä aktiivisuutta niiden tekemiseen. En jaksa, enkä jouda olla patistelemassa aikuista miestä - ja jos minulla ei ole netissä töistäni mitään tietoa, niin kukas minut löytäisi!
Niinpä tartuin itse härkää sarvista, toivottavasti sivuista tulee yhtä näyttävät todellisuudessa kuin omissa mielikuvissani ; )
Käsillä tekeminen on aina ollut minun juttu - vaikka olen yrittänyt hieman taistella kutsumustani vastaan - tämä kun ei ole kaikkein helpoin tapa ansaita leipäänsä... Valmistuin ensin kivisepäksi vuonna 2000 ja sillä tavalla tutustuin perinteisempään tapaan valmistaa muistomerkkejä. Pitkään en kerenyt alalla olla, aloin kasvattamaan perhettä ja kotona viihdyinkin neljä vuotta - saldona kaksi poikaa.
Kun jälleen aloin haluta työelämään, ei lähialueelta löytynyt (yllätys,yllätys) töitä kivisepälle. Joten lähdin opiskelemaan. Hain kätilöksi,sairaanhoitajaksi ja muotoilijaksi - ja luojalle kiitos jäin sairaanhoitajapaikasta puolta pistettä vaille! Nyt taakse päin ajatellen se olisi ollut tuhoon tuomittu yritys. Kaikki kunnia hoitajille, minusta ei siihen olisi ollut - silloin oli vaan hoivavietti jäänyt lasten saannin jälkeen hetkeksi päälle!
Niinpä aloitin lasi -ja keramiikka opiskelut 2004. Ensimmäiset puoli vuotta olin aika hukassa. Savityöt ei tuntunut kaikkein omimmalta materiaalilta - kipot muistuttivat lähinnä ekaluokkalaisen tekemiltä ja entäs sitten dreijaaminen - ihan hirveää räpellystä... Mutta sitten eräänä päivänä sain kuningasidean yhdistää kivi ja lasi. Ja siitä se idea sitten lähti, tuoteideaa vein eteenpäin koko koulutuksen ajan, sen jälkeen yrittäjäkoulutukseen. Tässä sitä nyt ollaan, reilu vuosi yritys ollut pystyssä. Vielä aivan lapsenkengissä yrittäjänä, mutta tuotteideni takana seison selkä suorana ja ylpeänä siitä mitä olen saanut aikaan!
Eniten olen vuoden aikana suuntautunut muistomerkkeihin, mutta nyt on tarkoitus laajentaa myös tuohon sisustus puoleen. Valmistan valamalla lasisia käsienpesualtaita, rakenteellisia sisustuselementtejä joita käytetään lasitiilien tapaan sekä koriste-esineitä. Tässä kaiken ohessa olen (olosuhteiden pakosta) rakastunut valokuvaamiseen ja yllättäen löytänyt sisäisen runoilijansa, joten jos sivuille eksytte, joutunette todistamaan myös sen puolen luomistuskaa.
Nauttikaa ihanasta valoilmiöstä ulkona!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti